Monipaikkaisuus liittyy peräti miljoonien suomalaisten elämään, ja ilmiö näkyy myös Polvijärvellä. Yhden kiinteän asuinpaikan sijaan yhä useampi viettää sekä arkea että vapaa-aikaa useissa eri paikoissa, liikkuen näiden välillä. Monipaikkaisuuden taustalla on useita tekijöitä, kuten vapaa-ajanvietto, työssäkäynti, sosiaaliset syyt tai omaisuuden hoito – siinä missä yksi vaihtaa paikkakuntaa mökkeilläkseen, motivoi toista ajan viettäminen puolison tai vanhempien luona.

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimusraportin mukaan monipaikkaisuuden merkitys korostuu erityisesti maaseutualueilla, jollainen Polvijärvikin on. Maaseutualueilla erilaiset monipaikkaiset ryhmät sekä maaseudun virkistyskäyttö ovat lisääntyneet samaan aikaan kun vakituisten asukkaiden määrä on vähentynyt. Monipaikkaisuus synnyttää merkittävää vuorovaikutusta kaupunki- ja maaseutualueiden välille ja tukee näin osaltaan maaseudun elinvoimaisuutta ja palvelujen säilymistä.

Pohjois-Karjalassa aikaansa viettävien määrään vaikuttaa merkittävästi vapaa-ajan viettoon liittyvä monipaikkaisuus. Maakunnan haja-asutusalueilla voi yöpyä kesäkaudella jopa kolmannes enemmän ihmisiä kuin talvikaudella. Ilmiö lienee monille tuttu myös Polvijärveltä: kesäaikaan paikkakunnalla liikkuu reippaasti enemmän ihmisiä kuin talvikuukausina.

Moniko Polvijärvellä mökkeilee?

Tilastokeskuksen mukaan Polvijärvellä on 1468 kesämökkiä (tieto vuodelta 2020). Suhteessa vakituisiin asuntokuntiin kesämökkejä on 69,5 prosenttia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaista kymmentä asuntokuntaa kohden Polvijärvellä on seitsemän kesämökkiä. Ihmisistä, jotka omistavat mökin Polvijärvellä, 20,7 prosenttia asuu Pohjois-Karjalan ulkopuolella.

Valtakunnallisesti on arvioitu, että jokaista vapaa-ajanasuntoa käyttää vuosittain keskimäärin noin neljä henkilöä. Tämä tarkoittaa, että Polvijärvellä sijaitsevia mökkejä käyttää noin 5900 ihmistä.

Pohjois-Karjalassa on noin 24 500 kesämökkiä, ja mökkejä on 28,6 prosenttia suhteessa vakituisiin asuntokuntiin. Erityisen paljon mökkejä suhteessa vakituisiin asuntokuntiin on Rääkkylässä ja Heinävedellä – näissä kunnissa mökkejä on enemmän kuin vakituisia asuntoja. Vastaavasti taas maakuntakeskus Joensuussa kesämökkien määrä on 8,1 prosenttia vakituisten asuntojen määrästä.

Suurin osa, noin 71 prosenttia, maakunnassa sijaitsevien mökkien omistajista myös asuu Pohjois-Karjalassa. Maakunnassa asuvista mökinomistajista 11,8 prosenttia mökkeilee Pohjois-Karjalan ulkopuolella. Näin ollen maakuntaan suuntautuu enemmän vapaa-ajanasumiseen liittyvää monipaikkaisuutta kuin täältä lähtee.