Kohta 18 vuotta täyttävä Ilmari Reijonen elää jännittävää aikaa: huhtikuussa hän muuttaa kotoaan Kinahmosta omilleen Polvijärven kirkonkylälle. Keskustaan muuttaminen helpottaa lukiolaisen arkea, kun välimatkat Polvijärven lukioon ja iltaharrastuksiin lyhenevät huomattavasti. Muuton jälkeen hänen ei myöskään tarvitse turvautua jatkuvasti vanhempien kyydityksiin.

– Eniten odotan ehkä sitä, että aamuisin saan nukkua pitempään. Aikaiset aamuherätyksen ovat aina olleet pahoja, Ilmari naurahtaa.

Ilmari on tullut muille opiskelukavereilleen tutuksi paitsi puheliaan ja toverillisen luonteensa myös musiikkiharrastuksensa kautta. Hän on soittanut selloa 9 vuotta, ja esiintymiskokemustaan hän on kartuttanut monituisissa koulun juhlissa ja tilaisuuksissa.

– Minusta on hienoa osata soittaa jotain soitinta, ja varsinkin jotain vähän erikoisempaa niin kuin selloa. Tykkään myös haastaa itseäni opettelemalla erilaisia kappaleita sekä esiintymällä usein, Ilmari kertoo.

Soittotuntien ja itsenäisen harjoittelun lisäksi Ilmari nauttii täysin rinnoin lukioelämästä, vaikka välillä opinnoissa riittääkin tehtävää. Ilmari itse ajattelee, että oma asenne vaikuttaa eniten opiskelumotivaation säilymiseen. Täytyy vain asennoitua niin, että töitä täytyy tehdä, jos tavoitteensa haluaa saavuttaa.

Polvijärven lukio ei ollut Ilmarin ensimmäinen vaihtoehto, kun hän mietti tulevaisuuttaan yhdeksännellä luokalla. Tuolloin hän haikaili Helsinkiin muutosta, ja hilkulla olikin, ettei hän haavetta toteuttanut.

– Nyt lukion toista vuotta käyvänä olen sitä mieltä, että oli oikea päätös jäädä Polvijärvelle. Muutto olisi ollut liian iso muutos niin nuorena.

Näin kahden opiskeluvuoden jälkeen Polvijärven lukio saa Ilmarilta ylitsevuotavaa suitsutusta. Opetusta tehdään opiskelijakeskeisesti ja opettajat ovat tuttuja sekä avuliaita. Ilmari arvostaa sitä, että esimerkiksi itselle haasteellisempien oppiaineiden kohdalla apua ja tsemppiä saa opettajilta aina.

– Ei se minusta ole mitenkään ihme, että meidän lukio pärjää niin hyvin lukiovertailuissa. Meillä on täällä erittäin hyvä henki, ja täältä saan todella hyvät eväät jatkoopintoihin.

Tänä keväänä Ilmari pohtii abivuoden kirjoitusvalintojaan, ja on hän ehtinyt miettiä kesääkin. Viime kesänä hän autteli Kinahmossa asuvia ikäihmisiä erilaisissa pihatöissä ja ulkohommissa.

– Sitä ajattelin tehdä myös tänä kesänä. Meillä päin on paljon vanhuksia, jotka tarvitsevat apua vaikkapa ruohonleikkuussa. Auttamisesta tulee itsellekin tosi hyvä mieli.

– Muutenkin ajattelen, että ihan joka päivä voi tehdä jotain hyvää. Sanoillakin voi tehdä paljon, kuten ”kiitos” ja ”hyvää huomenta”, Ilmari kiteyttää.

Seuraava Hyvä tyyppi on Nenna Tanskanen.