Kohta 18 vuotta täyttävä Ilmari Reijonen elää jännittävää
aikaa: huhtikuussa hän muuttaa kotoaan Kinahmosta omilleen Polvijärven
kirkonkylälle. Keskustaan muuttaminen helpottaa lukiolaisen arkea, kun
välimatkat Polvijärven lukioon ja iltaharrastuksiin lyhenevät
huomattavasti. Muuton jälkeen hänen ei myöskään tarvitse turvautua
jatkuvasti vanhempien kyydityksiin.
– Eniten odotan ehkä sitä, että aamuisin saan nukkua pitempään.
Aikaiset aamuherätyksen ovat aina olleet pahoja, Ilmari naurahtaa.
Ilmari on tullut muille opiskelukavereilleen tutuksi paitsi puheliaan
ja toverillisen luonteensa myös musiikkiharrastuksensa kautta. Hän on
soittanut selloa 9 vuotta, ja esiintymiskokemustaan hän on kartuttanut
monituisissa koulun juhlissa ja tilaisuuksissa.
– Minusta on hienoa osata soittaa jotain soitinta, ja varsinkin
jotain vähän erikoisempaa niin kuin selloa. Tykkään myös haastaa
itseäni opettelemalla erilaisia kappaleita sekä esiintymällä usein,
Ilmari kertoo.
Soittotuntien ja itsenäisen harjoittelun lisäksi Ilmari nauttii
täysin rinnoin lukioelämästä, vaikka välillä opinnoissa riittääkin
tehtävää. Ilmari itse ajattelee, että oma asenne vaikuttaa eniten
opiskelumotivaation säilymiseen. Täytyy vain asennoitua niin, että
töitä täytyy tehdä, jos tavoitteensa haluaa saavuttaa.
Polvijärven lukio ei ollut Ilmarin ensimmäinen vaihtoehto, kun hän
mietti tulevaisuuttaan yhdeksännellä luokalla. Tuolloin hän haikaili
Helsinkiin muutosta, ja hilkulla olikin, ettei hän haavetta toteuttanut.
– Nyt lukion toista vuotta käyvänä olen sitä mieltä, että oli oikea
päätös jäädä Polvijärvelle. Muutto olisi ollut liian iso muutos niin nuorena.
Näin kahden opiskeluvuoden jälkeen Polvijärven lukio saa Ilmarilta
ylitsevuotavaa suitsutusta. Opetusta tehdään opiskelijakeskeisesti ja
opettajat ovat tuttuja sekä avuliaita. Ilmari arvostaa sitä, että
esimerkiksi itselle haasteellisempien oppiaineiden kohdalla apua ja
tsemppiä saa opettajilta aina.
– Ei se minusta ole mitenkään ihme, että meidän lukio pärjää niin
hyvin lukiovertailuissa. Meillä on täällä erittäin hyvä henki, ja
täältä saan todella hyvät eväät jatkoopintoihin.
Tänä keväänä Ilmari pohtii abivuoden kirjoitusvalintojaan, ja on hän
ehtinyt miettiä kesääkin. Viime kesänä hän autteli Kinahmossa asuvia
ikäihmisiä erilaisissa pihatöissä ja ulkohommissa.
– Sitä ajattelin tehdä myös tänä kesänä. Meillä päin on paljon
vanhuksia, jotka tarvitsevat apua vaikkapa ruohonleikkuussa.
Auttamisesta tulee itsellekin tosi hyvä mieli.
– Muutenkin ajattelen, että ihan joka päivä voi tehdä jotain hyvää.
Sanoillakin voi tehdä paljon, kuten ”kiitos” ja ”hyvää huomenta”,
Ilmari kiteyttää.
Seuraava Hyvä tyyppi on Nenna Tanskanen.